OMX Helsinki Cap -indeksi saavutti finanssikriisin ajan alimman päätöslukemansa 2287 pistettä perjantaina 6.3.2009. Seuraavana maanantaina kirjattiin vielä alempi intraday-arvo. Tuohon maanantaihin loppui vuosien 2007–09 karhumarkkina, ja alkoi jyrkkä kurssinousu.
Katsotaanpa, miltä pörssilista tunnuslukuineen näytti, kun kurssit olivat pohjalla, ja miten seitsemän vuotta sitten tehdyt osta ja pidä -sijoitukset eri yhtiöihin ovat onnistuneet.
Vaikka tarkastelun lähtökohtana on karhumarkkinan pohja, kirjoituksen tarkoituksena ei ole myydä ajatusta, että osakesijoituksia kannattaisi yrittää ajoittaa kurssipohjiin. Ne jotka kuvittelevat pystyvänsä ostamaan pohjilta ja myymään huipuilla, eivät ole menestyviä sijoittajia.
Tässä kirjoituksessa idullaan olevista teemoista aion tehdä myöhemmin pari lyhyempää, aiheita eteenpäin kehittelevää blogikirjoitusta.
Ykköstähti Kone
Velattoman Koneen osake arvostettiin 6.3.2009 p/e-luvulla 10. Sen jälkeen Kone on takonut Helsingin pörssin vakuuttavimman sarjan rivakan ja kannattavan kasvun vuosia.
Keväästä 2009 Koneen kurssi on viisinkertaistunut. Osinko on enemmän kuin nelinkertaistunut. Aina vahvan vapaan kassavirran ansiosta osinkoa on saatu kasvatettua jokseenkin kurssinousun tahtia. Nimittäin vaikka kurssinoususta vain puolet perustuu tuloskasvuun ja toinen puolikas p/e-kertoimen nousuun, osingonjakosuhde on samaan aikaan kaksinkertaistunut. Kone näyttäisi Helsingin pörssin yhtiöistä soveltuvan parhaiten osta ja pidä ikuisesti -tyyppiseksi sijoitukseksi.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana Koneen osakekohtainen osinko on kasvanut lyömätöntä 19 % vuosivauhtia.
(Sivuhuomautus: Pörssilistalla Koneen jälkeen tulee entinen tytäryhtiö Konecranes. Molemmat olivat alkukeväällä 2009 vahvataseisia ja hyvin hoidettuja yhtiöitä, mutta Konecranesin p/e-arvostus oli puolet matalampi (5 vs. 10). Silti Kone on ollut keväästä 2009 alkaen paljon parempi sijoitus, sillä Kone on kyennyt kannattavaan kasvuun, mutta Konecranes ei.)
Mitalisijoilla Nokian Renkaat ja Vacon
Nokian Renkaat on hyvin johdettu erinomaisesti kannattava vahvataseinen laatuyhtiö, joka on pystynyt kasvattamaan omistaja-arvoa vuodesta toiseen.
Venäjän nykyisestä lamasta huolimatta Nokian Renkaat on kyennyt nelinkertaistamaan osakekohtaisen osinkonsa vuodesta 2009 lähtien. Näin ollen kurssin nelinkertaistumiselle on katetta.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana osakekohtainen osinko on kasvanut keskimäärin 17 % vuosivauhtia. Tosin kasvu on viime vuosina hidastunut.
* * *
Huippuluokan kasvuyhtiö Vacon on valitettavasti myyty ulkomaille. Vaconin p/e-arvostus oli maaliskuussa 2009 tasolla 11. Tuo kurssitaso osoittautui myöhemmin erinomaiseksi ostopaikaksi, kun yhtiön kannattava kasvu jatkui.
Laadukkaiden defensiivisten yhtiöiden osakkeet
pitivät karhumarkkinassa pintansa …
Elisa, Lassila & Tikanoja, Orion ja Vaisala olivat vakaita defensiivisiä laatuyhtiöitä, joiden kurssit laskivat toki, mutta eivät romahtaneet totaalisesti vuodesta 2007 vuoteen 2009. P/e-arvostukset kurssipohjien tienoilla olivat tasoa 9, 13, 12 ja 14, eli jotain ihan muuta kuin eräiden konepajojen 3 tasolla olleet p/e-kertoimet.
Defensiivisten yhtiöiden osakkeilla ei tehty pikavoittoja osakemarkkinoiden kääntyessä nousuun.
Myöhemmin kuitenkin Elisan ja Orionin kurssit ovat kolminkertaistuneet, kun sijoittajat ovat jostain syystä päättäneet, että 4 % osinkotuotto onkin riittävä tämäntyyppisistä hitaasti tai ei ollenkaan kasvavista yhtiöistä.
Suhteutettuna kursseihin 6.3.2009 Elisan osinkotuotto tämän kevään osingolla on mukavat 14 % ja Orionillakin kelvolliset yli 10 %.
… Nordeaa ja Sampoa lukuun ottamatta
Nordean taseessa ei ole koko 2000-luvulla ollut mitään pommeja, eli kontrasti eräiden manner-Euroopan pankkeihin on suuri. Nordea tekee tasaisen hyvää tulosta.
Vuosina 2008–09 Nordean liiketoiminta oli vakaa, mutta silti kurssi romahti. 6.3.2009 kurssilla Nordean p/e-luku oli 3. Tämän kevään osinko tarjoaa selvästi yli 20 % tuoton kevään 2009 pohjakurssiin tehdylle sijoitukselle.
* * *
Sammon kurssi romahti vuoden 2009 maaliskuun 6. päivänä 9 euroon. Osinkoa oli tulossa samana keväänä 80 senttiä per osake, eli osinkotuotto oli 9 %. Osinkoa leikattiin edelliskevään 1,20 eurosta siis kolmasosalla. Leikkaus oli kuitenkin vain varotoimenpide, sillä finanssikriisi ei hetkauttanut Sampoa juuri mitenkään. Osingonmaksukyky olisi hyvin riittänyt yli euron osakekohtaiseen osinkoon ja siten reilusti kaksinumeroiseen osinkotuottoon jo samana keväänä.
Tämän kevään osinko tuo 6.3.2009 tehdylle sijoitukselle 24 % osinkotuoton.
UPM ja Stora Enso — sijoituksen ajoitus kaikki kaikessa
Nämä metsäyhtiöt eivät ole kyenneet kannattavaan kasvuun. UPM:n osakekohtainen osinko tältä keväältä on nimellisesti sama kuin 2000-luvun alkuvuosina. Reaalisesti osinko on siis kutistunut. Stora Enson osinkokehitys on ollut vielä huonommalla tolalla — tämän kevään osakekohtainen osinko on 27 % pienempi kuin 2000-luvun alkuvuosien osinko.
Mitä huonompi yhtiö ja/tai vaikeampi toimiala, sitä suurempi on sijoituksen ajoituksen merkitys. On fiksua odottaa kärsivällisesti todella matalia kurssitasoja. UPM:n ja varsinkin Stora Enson osakkeet ovat olleet vain pienen osan 2000-luvusta sellaisissa hinnoissa, että sijoitukselle on sijoitushetkestä tähän päivään saanut kilpailukykyistä osinkovirtaa.
Metsä Board — käänneyhtiö
Käänneyhtiö voi tarjota sijoittajalle unelmavoittoja. Suurin piirtein tällaisen lausahduksen Seppo Saario ottaa aina mukaan ikivihreisiin pörssivihjeisiinsä.
Metsä Board (M-Real) pääsee edustamaan tätä kategoriaa. Keväällä 2009 yhtiö oli velkainen ja raskaasti tappiollinen. Toisaalta taseessa oli paljon myös kuranttia tavaraa. P/b-luku oli pohjakurssilla 0,19 painovirheeltä vaikuttava 0,05!
Sellumarkkinan käänteen lyhyellä tähtäimellä nähneet ja kartonkiin perustuvaan strategiaan pidemmällä aikavälillä luottaneet pääsivät tekemään huikeita kurssivoittoja. Osake on 25-kertaistunut.
Tämän kevään osinko antaa 89 % tuoton Metsä Boardin osakkeisiin 6.3.2009 pohjakurssiin sijoitetulle summalle!!
Metsä Boardin (M-Realin) lukemia ihmetellessä kannattaa toki muistaa, että kurssiromahduksen huipentuma tasolle 22 senttiä oli terävä päivän tai pari kestänyt piikki alaspäin. Joskus käy niin, että sijoituksen ajoitus on täysin arpapeliä.
Arvoloukut keväällä 2009
Määrittelen osakesijoittamisessa käsitteen arvoloukku seuraavasti:
- osake näyttää halvalta suhteutettuna sijoittajan arvioimaan yhtiön normaaliin tuloksenteko- ja osingonmaksukykyyn tai yhtiön kuranttiin nettovarallisuuteen
- myöhemmin sijoitus osoittautuu epäonnistuneeksi, sillä yhtiön liiketoiminnan kehitys on odotettua huonompi
Arvoloukkuja keväällä 2009 olivat mm. Outokumpu, Outotec, Sanoma, Nokia, Lemminkäinen, Pöyry, Rautaruukki ja Stockmann.
- Outokumpu maksoi keväällä 2009 osinkoa kohtuullisesti, ja p/b-arvostus näytti edulliselta, mutta seuraavien seitsemän vuoden aikana yhtiö on tuhonnut omistaja-arvoa miljarditolkulla. Osinkoja ei ole näköpiirissä jatkossakaan.
- Todellinen kaivosalan lama ei iskenyt Outoteciin vielä vuonna 2009, vaan vasta 2014–15. Finanssikriisin aikaan Kiina elvytti rakentamalla infrastruktuuria ja tuki siten metallimarkkinoita. Niinpä keväällä 2009 Outotec uskaltautui jopa nostamaan osinkoa. Sen sijaan tänä keväänä ei osinkoa heru.
- Sanoma on kärsinyt media-alan epäsuotuisista megatrendeistä ja Suomen taantumasta ja siinä sivussa oma-aloitteisesti tuhonnut omistaja-arvoa erityisesti Hollannin-seikkailullaan. Osinkoa on leikattu 90 % sitten kevään 2009.
- Nokian p/e-arvostus oli maaliskuussa 2009 tasolla 5, mutta kyseessä oli arvoloukku, sillä tulos oli sulamassa pysyvästi.
- Lemminkäinen ajoi vuosikausien vaisuun rakennussuhdanteeseen heikolla taseella.
- Pöyry näytti 2000-luvun alkupuoliskolla laatuyhtiöltä, mutta viime vuosina tulosta ei ole tullut eikä osinkoa maksettu.
- Keskinkertainen teräsyhtiö Rautaruukki nautti vuosina 2004–08 mahtavasta supersyklistä, mutta vuonna 2009 viimeinen sammutti valot.
- Stockmann on kadottanut kosketuksen asiakkaisiinsa Suomessa, ja lisäksi Venäjä-riskit ovat realisoituneet.
Hitaasti kasvavat yhtiöt,
joiden kurssi on noussut hurjasti enemmän kuin arvo 2009–16
Amer Sportsin osingon keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut 3,5 % p.a. Huhtamäen vastaava lukema on ollut 4,5 % p.a.
(Sivuhuomautus: Amer ja Huhtamäki ovat kymmenen vuoden periodilla kasvattaneet osinkoaan hitaammin kuin Nordea, mutta silti Amerin tämänhetkinen p/e-arvostus on 23, Huhtamäen 19 ja Nordean vain 10.)
Amer ja Huhtamäki toimivat hyvin erilaisilla toimialoilla, mutta on niillä yhteisiäkin piirteitä.
- Molemmat ovat globaaleja yhtiöitä, joilla Suomen-liiketoimintojen painoarvo on mitätön. Niinpä ne eivät ole juurikaan kärsineet Suomen surkeasta talouskehityksestä.
- Molempien liikevaihdon kasvutrendi ilman yritysostoja on maailmantaloutta hitaampi.
- Molempien kurssit ovat keväästä 2009 alkaen nousseet rajusti (viisin–kuusinkertaisiksi) samalla kun yhtiöiden todellinen arvo kasvaa hitaasti.
- Kummallakaan ei ole erityisen vahva tai erityisen heikko tase.
- Molempien osinkotuotto nykykursseilla on vaatimattomasti 2 % pinnassa.
Amerin nykyinen osakekohtainen osinko on kuitenkin kohtuulliset 11,2 % suhteutettuna päätöskurssiin 6.3.2009 ja Huhtamäen vastaava lukema 12,7 %.
* * *
Tilauskantojen romahdus telakoilla vuoden 2008 syksyllä oli tietysti ikävä uutinen Wärtsilälle. Sijoittajat kuitenkin yliarvioivat rajusti Wärtsilän syklisyyden. Huoltobisnes oli vakaata. Wärtsilän tulos ei ottanut kovin pahasti osumaa finanssikriisin seurauksena.
Maaliskuusta 2009 tähän päivään Wärtsilän kurssi on viisinkertaistunut. Nyt mukaan hyppäävien sijoittajien kannalta huono juttu on kuitenkin se, että Wärtsilän osakekohtainen tulos on vain puolitoistakertaistunut samaan aikaan kuin p/e-arvostus on yli kolminkertaistunut (5 ==>17).
Viimeisten kymmenen vuoden aikana Wärtsilän osakekohtainen osinko on kasvanut vaisua 3 % p.a. tahtia. Kyseessä on vakaa ja vahvataseinen laatuyhtiö mutta ei kasvuyhtiö.
* * *
Otsikon hitaasti kasvavat alle luen myös Keskon, jonka kurssi on yli kaksinkertaistunut keväästä 2009, vaikka mikään liiketoiminnasta kertova luku ei osoita sinne päinkään, että yhtiön arvo olisi kaksinkertaistunut. Keskon kestävässä osingonmaksukyvyssä ei ole mitään nousutrendiä viimeiseltä kymmeneltä vuodelta.
Pilkkahintaiset konepajat keväällä 2009
Tähän kategoriaan luen Cargotecin ja Metson, joista viimeksi mainittu on laadukkaampi yhtiö. Kumpikaan ei kuitenkaan ole verrattavissa huippufirma Koneeseen.
Cargotec oli ennen finanssikriisiä maksanut parina keväänä euron osakekohtaista osinkoa. Päätöskurssi 6.3.2009 oli 6,62, eli vuotta aikaisemmin maksettuun osinkoon suhteutettuna osinkotuotto olisi ollut melkein 16 %. Keväällä 2009 maksetulla leikatullakin osingolla osinkotuotto nousi 9,1 prosenttiin. P/e-luku oli 3.
Mr. Market siis odotti, että Cargotecin tuloksentekokyky olisi romahtanut pysyvästi. Tämä skenaario ei toteutunut.
Finanssikriisin jälkeisinä vuosina Cargotecin liiketoiminnassa jatkuvine projektien kustannusylityksineen ja uudelleenjärjestelyineen ei ole ollut laatuyhtiön tunnusmerkkejä. Kuitenkin keskinkertaista kannatti ostaa, kun riittävän halvalla sai.
Tämän kevään osinko tuottaa kevään 2009 pohjakurssille 12 %.
Cargotecin kurssi on talven 2008–09 pohjilta yli nelinkertaistunut, mutta vertailun vuoksi Konecranesin kurssi vain kaksinkertaistunut. Konecranes on laadukkaampi yhtiö, mutta Cargotecin kurssi oli nuijittu vielä rajummin pohjamutiin. Niinpä Cargotecin osakkeella on 2008–09 pohjilta laskien komeammat nousuprosentit, vaikka Konecranesin liiketoiminta on kehittynyt paremmin kuin Cargotecin.
* * *
Metso teki hyvässä suhdanteessa ennen finanssikriisiä kolmen euron osakekohtaista tulosta, ja maksoi osinkoa vähintään 1,50 euroa osakkeelta. 6.3.2009 kurssilla 7,50 hyvän suhdanteen osingonmaksukyky olisi tuottanut siis 20 % osinkotuoton. Hyvän suhdanteen tuloksesta laskettu p/e-arvostus oli luokkaa 2,5. Arvostus oli järjettömän matala ottaen huomioon Metson varsin laajan huoltobisneksen. Tokihan yhtiö oli suhdanneherkkä, mutta ei kuitenkaan syklisistä syklisin.
Metsoon 6.3.2009 tuhat euroa sijoittanut omistaa nyt Metson ja Valmetin osakkeita yhteensä 4000 eurolla. Kurssinousu on ollut mukava Metson viimeaikaisista suhdanneongelmista huolimatta. Osinkotuotto 6.3.2009 tehdylle sijoitukselle on tänä keväänä 20 %.
Konepajoista Konecranesin ja Metson (Metso + Valmet) antioikaistut osakekohtaiset osingot ovat tältä keväältä korkeammat kuin huippusuhdanteessa vuonna 2007. Sen sijaan Cargotecin tämän kevään osinko on edelleen 20 % pienempi kuin vuonna 2007.
Pekka Herlinin lasten väliset varallisuuserot ovat kasvaneet hurjasti sen myötä, että yksi sai Helsingin pörssin parasta yhtiötä ja muut kassikaupalla keskinkertaista Cargotecia.
Fortum lamahinnoiteltu nykyäänkin?
Fortum on mielenkiintoinen erityistapaus Helsingin pörssissä sikäli, että yhtiön arvo on kasvanut kevään 2009 jälkeen mutta kurssi ei ole noussut.
Kevään 2009 jälkeen Fortum on tehnyt voittoa joka vuosi, ja vain osa tuloksesta on jaettu ulos osinkoina. Mitään merkittäviä omistaja-arvoa tuhoavia tempauksia yhtiö ei ole tehnyt.
P/b-arvostus on seitsemässä vuodessa jokseenkin puolittunut tasolle 0,8. Taseessa lienee vain kuranttia tavaraa.
Sijoittajat ilmeisesti odottavat, että Fortum hassaa valtavan kassansa virheinvestointeihin.
